Kōkajkaj im Jabōn Kennaan Ko Reitōn Jako Jān Ad Ekkonono (Mōttan 6)

SALT LAKE CITY, UT—Wiik eo ļo̧k jaar kōjemļo̧k column in kōn kōkajkaj in “sweep en āliktata ruo kwobban.”  Kōnke jej watōk bwe kōkajkaj im jabōn kennaan kein jaar jei ijin reaorōk n̄an kajin Majōl im enaaj juōn likjap ļapļap elan̄n̄e rejako jān kajin in ad, je kar jino likiti ijin n̄an kakemejmej kōjwōj kaki.  Ilo juōn wāween ba, men in jej kōm̧m̧ane ijin ej juōn “kiddid kwōjkwōj.”  Eokwe “e kiddid kwōjkwōj”—e naanetok jukjukin pād in ad, jouj im etale laajrak in ilo Mōttan 6 in.

“Ejjab bāātļo̧k wōt, ak ej bar ibwijtok” āinwōt elam waan naan kajjojo naan kein ie im naan rot ņe jej kōjerbali raan n̄an raan. Ejjelo̧k juōn ian naan kein ilo jabōn kennaan in jej jab jeļā kake ak meleleen emaron̄ jerbal ilo elōn̄ wāween ilo mour kein ad.  N̄an wanjon̄o̧k, jemaron̄ ba “kwōj utamwe kiio—n̄e baj mej men eo, ak tokālik baj n̄a.  Emaron̄ bar pool jabōn kennaan in “ejjab iien ļo̧k ak ej iien tok” ilo jabōn kennaan in.  Melele eo, baj aō iien in ak iien eo ej itok enaaj baj kwe.

Jabōn kennaan in “ewōr tar lik tar ar in bōkā” e bar maron̄ pool ilo jabōn kennaan in “ejjab bāātļo̧k wōt, ak ej bar ibwijtok.”  Ak kiiō lale mōk, bōkā en wōnaartak (tar ar) imo to eņ, ejja bōkā eņ wōt enaaj bar wanlikļo̧k (tar lik).  Elan̄n̄e jej ekkonono kōn mej, aō mej in kiiō ak tok ālik enaaj kwe, ejjelo̧k kajjitōk kōn men in bwe āindein mour, juōn raan jenaaj mej. Cool ke naan in bōkā ej pād iolapļap in jabōn kennaan in ak eļapļo̧k melele eo ijin jān bōkā.

“Jab ine” elan̄n̄e ewōr jet kōkajkaj ak jabōn kennaan rejjan̄in pād ilo laajrak in jān Mōttan 1 n̄an Mōttan 6 kiiō; enaaj wōr wōt likjab, ak elan̄n̄e kom naaj jipan̄ im litok ko komij jab lio ijin n̄an email in jenaaj likiti ilo jemlo̧k in article in, eokwe enaaj kanuij jipan̄ bwe jen jab lot jān ekkonono ko ad im jān kajin in ad.

Jab ine” ej kōkadudu in naan in “jab inepata; m̄ōttan kōkajkaj ko an 90 ko, ekāāl.  Ejjan̄in jemļo̧k ad ron̄ kōjerbale rainiin ilo epepen kein re dik im ejjab ekkā an epepen kane re rūtto ba, ak n̄e rej kōjerbale ekkā aer ettōn̄ ilo aer ba.  Ak lale kwaar ine n̄e rettōn̄ ak leea.

Jej jab jeļā eaar jebar kōkajkaj in “mājen kuwat” jān ia ak ekkā kōjerbale n̄an kwalo̧k an ejjelo̧k men en kwo maron̄e n̄an bōk kwoņaam ilo kōkm̧anm̧anļo̧k juōn jekjek.  N̄an wanjon̄o̧k, ‘iaar “mājen kuwat” im pād wōt bwe enana ainikiō, i ban al ak kapokpok wōt. Emaron̄ lōmṇak eo in kōnke kuway eņ ejjab inōknōk mājen, ijo nana eo ej itok ie ilo naan in ie in.

“Jab kan̄ kijōm mokaņ” je kar ron̄ kōjerbale ilo juōn kemem.  Melele eo kōnke am kemem eņ, kwe eņ kwo naaj mōn̄ā āliktata elan̄n̄e ewōr bwe bwe kōnke eņ kwaar kōpooji mōn̄ā kan n̄an guests ran am im kwaar karuweineneiktok er n̄an kemem en.  Ekanuij ekkar naan in n̄an armej rot ņe ej mōkaj im ebbōk kijnen mōn̄ā moktata, men̄e an kemem eņ.

“Man mōm ņe” iar ron̄ an juōn eo eļap an tijemlo̧k ilo kajin pālle im Majōl kar ukōte n̄an kajin pālle ak In̄lij:  “kill the overanxiousness near you.”  Man mōm ņe ej bar jerbal ilo ikkure, eon̄ōd, ekkonono ilo jikin kwelok im ilo jikinjar ak jikin pepe. Ej bar jerbal ilo jikin jerbal bwe etke kwōj aikuij in jab mōkaj ak kwōj man mōm ņe?  Eokwe kōnke jabōn kennaan in “mōmlep eban mej kwoņaņ” ej ba mōm eņ am enaaj kōm̧m̧an bwe en iim ak initōt am jerbal ak emakitkit.  Juōn iien armej ro doon irooj eo rar bōk irooj eo aer bwe ren ilen tare allwe eo an irooj in aer.  Jon̄an an lōn̄ ek eo ūlūn ek rar jāde iaejet ak ej mw̄ilaļ wōt ijo rej pād ie im aolepān m̧aan āneo itulik im ituar ar obrak, aolep kain ek.  Ke irooj eo eaar lo juōn aron̄ aetokan wōt loon eo ej pād ioon im eaar kelok in dibōje ek eo kōn juōn made jilu bōran ak e ba: “kijō iiōō kōmeņan̄!”  Kōn an kar mōm, aron̄ eo ar jab mej im jimettan in allwe eo an ar ko. Tok ālik eaar ba: “Bwe etke iaar itōn kelok kōn made eo ke ek kileplep eo eban kar en̄jake,” ak ejjelok tokjān bwe jimettan in alle eo ar ko.  Tarlep inmelele eo an naan in “mōmlep eban mej kwoņaņ” e baj lukkuun jejjet wōt jidik.

Wiik ko rej jemlokļo̧k jaar kōmeleleik naan in “mōkajkaji jelatlati batbati,” enan̄in meleleen naan in wōt “mōmlep eban mej kwoņaņ.”  Lale kwaar mōkaj ilo jerbal ko reaorōk an baamle, jukjukin pād, im ko an laļ eo am.  Juōn naan ejelōt kōjwōj, jekdoon wōn.

Am mōņōņō enaaj oktak n̄an biromōj” ej elletok in Hayness Jeik.  Naan in ekkar, ekkar n̄an likao in, jenaaj bar lo ilo Baibōl ilo bar jet wāween.  “Ak ilo tōrre in coronavirus in,” eaar ba, im elōn̄ ro rej ebbōk kōllā im meloklok ro nukwier im ejjelok aer kōllā, rej emōņōņō jidik iien, elak maat kōllā en, reuktak im biromōj.”  Ak mewl ke naan in emaron̄ bar jerbal n̄an jekjek ko jet jej ioni ilo mour in, emaron̄ jab wōt n̄an kōllā kane jān coronavirus in.

Jān bar Mr Jeik, ej itok kōkajkaj in: “Mejam n̄an kijeek im tiōm jab jakake; ilan̄ kodo̧ im wōt, ilote bok im ņa, im ilo āne emōrā kwe im n̄a wōt tōm mōj.”   Elan̄n̄ juōn likao eaar je juōn an leta n̄an jiron̄ eo jern, melele eo ijin, n̄e emōj an jiron̄ in riiti leta in en tile, im tien en kan jab ekkonono kōn leta in im men ko kwobban āinwōt an ban bok im ņa etal n̄an lan̄ im āinwōt an kodo̧ im wōt ban pād ilote, bwe men kein kwobban leta in rej aerro wōt im mōj, rejjab an bar juōn.  Ewōr lekōto ilo kōkajkaj in ke?

Double di” ej naan eo āliktata jān Mr. Jeik ilo jeje jab in.  Double di e lak kar kōmeleleiki ej: “emmaan rot ņe kāān ak ānbwinnin emmaan ak ainikien ej ainikien kōrā,”—kipāān.

Juōn jabōn kennaan eaikuij in ļapļo̧k ilo mour kein adwōj ej: “Jour eo mour eo, lāj eo mej eo.” Elan̄n̄e kwo naaj jouj n̄an armej renaaj jouj n̄an kwe—kwo mour; ak elan̄n̄e kwo naaj lāj, eokwe renaaj lāj —mej eo ņe.  Ilo Baibōl naan in ej itok jān lo̧n̄iin Kraist make: “Kōm̧m̧an n̄an ro jet ta eo kwo kōņaaņ bwe ro jet ren kōm̧m̧ane n̄an wok.”  Ilo kajin pālle, “And as ye would that men should do to you, do ye also to them likewise” (Luke 6:31).  Ekanuij pidodo naan in ak eļap an emman melele in an, men̄e eoktak ļo̧k jidik ilo kajin In̄lij, ak melele in an evjelok ir jān jabōn kennaan ņe an rūtto ro ad.

Āliktata ilo elaajrak in ej naan in “anen etao.”  Juōn kōrā taktō im nurse ro an rar kōņaaņ bwe en emakitkit im kamoururi ānbwinnin ilo iien eo eaar pād ilo hospital.  Ke rar kajutake rar kajjitōk ippān: “Are you dizzy?”  Im rukook eo an eaar ukōte naan in im ba, “kwōj ke anen etao?”  Im ri nan̄inmej in eaar lukkuun illu im ba n̄an rukook eo: “Jab bar kook n̄an n̄a bwe kwōj kōm̧m̧an kōjak kake eō. Kwo lukkuun bukwaraar!”  Ak enaaj kar ewi wāween ukōte naan in In̄lij in DIZZY ilo kajin Majōl?  Elan̄n̄e ewōr amiwōj uwaak, eokwe email tok n̄an: monkaruk10@gmail.com bwe jen jab bar kallu ri nan̄inmej rein ealikkar ke rejeļā kadede kajin In̄lij ak rej ba rekōņaan bwe en wōr aer rukook.  Jerbal in laanbwilekūmkūm men in.

Mae wiik in ej itok, “man wōt mōm ņe” im kōttar Mōttan 7.